Logiikan johdannaisia Ajattelun vapautta

Kuinka viihde vaikuttaa?

Jokainen tuntee jonkun, joka viljelee tv-ohjelmien lausahduksia satunnaisilta tuntuviin asiayhteyksiin. Jotta lausahduksen kuuntelija edes voisi ymmärtää mitä nyt tarkoitetaan, jos lausahdus edes on muuta kuin pilkkua vastaava asia, pitäisi tietysti olla joskus katsonut kyseinen pätkä ohjelmasta ja vielä muistaa samainen pätkä juuri tuolla hetkellä. Jos muistaminen ja yhteinen yhteisymmärryshetki tapahtuu, niin se lisää ihmisten yhteisöllisyyden tunnetta. 

Tai se, että nyökkäilee vain, vaikkei sanoista ymmärrä mitään.

Vanhat nuotiotarinat yhdistivät kyläyhteisöä ja asioihin pystyttiin tarinan kohokohtien avulla viittaamaan lyhyesti. Samoin toimii kirjallisuus, teatteri, kuunnelmat, elokuvat ja tv-ohjelmat. Nykyisin viitataan internetissä kiertäviin videopätkiin tai vastaaviin. Tästähän seuraa se, että yhä pienemmiksi jäävät "kuplaryhmät" eivät enää ymmärrä toisissa "kuplaryhmissä" eläviä ja viihtyneitä ihmisiä. 

Ratkaisuna ihmisten termistön ja sanontojen sekamelskaan ei oikeastaan ole paljon muita keinoja, kuin vältellä uusiotermejä, erikoissanastoa ja pyrkiä avaaamaan, että mitä itse tarkoittaa milläkin sanalla tai sanonnalla kussakin käyttöyhteydessä. Suomenkin kokoinen maa on aikansa "nuotitarinoiden" avulla jakaantunut eri murrealueisiin lähes pysyvän oloisesti.

Perustavanlaatuista ajatteluun vaikuttamista edustavat niin sanotut onnelliset loput. Onnelliseksi lopuksi voidaan määritellä täysin epärealistisia lopputulemia vähänkin pidemmällä aikajaksolla tarkasteltuna. 100 koiranpentua elokuvan lopussa yhdessä talossa esitetään onnellisena loppuna, vaikka niitä elokuvan perusteella voi sitten parin vuoden päästä olla noin 800. Ja samalla laskuperiaatteella, jos kaikki menee koko ajan yhtä onnellisesti, päästään siihen, että saman talon koirien lukumäärä onnellisen 20 vuoden päästä saavuttaa 42 miljardia ja mukaan mahtuu miljoonia "kamalia" onnettomuuksiakin. Käytännössä koiralauma muuttaisi maapallon pyörimisakselia ja kiinnittäisi kuuta ulvovan koiralauman kuuhun fyysisesti kiinni, jos jatketaan piirroselokuvalinjalla vielä sata vuotta eteenpäin.

Pahinta "opettavaisten" epäloogisuuksia sisältävien ohjelmien seuraamisesta on tietysti loogisen ajattelun leikkaaminen kiinni. Jos ajattelussa päädytään umpikujaan kerta toisensa jälkeen ilman "oikeaa" tai palkitsevaa lopputulosta, voivat loogisesta ajattelusta vastaavat osiot ylikuormittua ja lakata toimimasta kokonaan?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset