Logiikan johdannaisia Ajattelun vapautta

Itämeren hapetus vanhoilla putkilla

Itämeren hapettomille alueille voisi hommata vanhoja putkia uusiokäyttöön hapettamaan hapettomia syvänteitä. 

Putkiin porattaisiin hyvin pieniä ilmanpäästöreikiä sopivin välimatkoin ja pumpattaisiin tavallista ilmaa suoraan mereen.
Ilman happi sekoittuisi kuten tuulen muodostamassa aallokkossa ja typpi sun muut nousisivat takaisin ilmakehään.

Putkea voisi esimerkiksi ensin hakea sieltä, mihin sitä on hylätty meren pohjaan, pumpata ilmaa sopivasti, että putki kelluu perässä ja viedä oikeaan kohtaan, sulkeä pääty painon kanssa, porailla reiät ja upottaa mereen. Tarpeen vaatiessa lisäpainoja tai pohjaan ankkurointia unohtamatta.

Tietysti maaltakin voi putkea siirtää uusiokäyttöön, kunhan ne ympäristönäkökohdat vain muistetaan ottaa huomioon.

Jos paineistuksessa tai putken pohjalla pysymisestä tulee ongelmia, niin sitten pitää pumpata ilman ja veden pumpuissa luotavaa sekoitusta. Siihen löytynee helpommin halvempia pumppujakin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Ajatus on positiivinen, mutta toteutus käytännössä mahdoton. Ollakseen tehokas ilmanpumppausasemia pitäisi olla niin valtava määrä, että meriliikenne vaarantuisi.

Käyttäjän AnteroHelppikangas kuva
Antero Helppikangas

Jaa, jos on lähes ilimaset putket, niin voi rannalle laittaa pumppausaseman. Saattaapi johonki syvänteeseen jo mennä ennestäänkin jonkun kaupungin tai kaivoksen putki, niinku se tapana on...
Toisaalta taas aika ja kumulatiivinen kertyminen takaavat sen, että tehotonkin järjestelmä on tehokas vuosikymmenien mittakaavassa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

En mä tästä ideasta realismia löydä. Putken pitäisi olla todella vahvaa jotta se kestäisi merenpohjan paineen ja ilman pumppaaminen siihen paineeseen kuluttaisi valtavasti energiaa.

Käyttäjän AnteroHelppikangas kuva
Antero Helppikangas

Jaa, meinaat että sellasia putkia ei oo koskaan valmistettu? ei kaasua esimerkiksi kuljetella pohjanmerellä? Pumppausmenetelmissä suuriin paineisiin käytetään tietysti vaihepumppausta, eli rannalla olevan pumppausaseman jälkeen seuraava on sopivan etäisyyden päässä sopivassa syvyydessä ketjutettuna. Tästä seuraa se, ettei putken tarvitse kestää koko syvyyden aiheuttamaa painetta, vaan putken vastapaine pitää putken muodon kasassa. Pumppausasemien yhteydessä tietysti on vedenpoispäästökohta tai putken täyttökohta, mikäli paineet karkaavat.
Mainitsin myös ilman sekoittamisen veteen, joka helpottaa pumppausta huomattavasti. Samalla se tarkoittaa sitä, että paine-ero on helpompi pitää pienempänä, mikäli haluaa yhdellä rantapumppausasemalla suoriutua ja pienillä energiamäärillä.

Numeroita kaipaisin, kun aletaan idean realismia epäilemään, jos siis jollain on tiedossa?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kyllä se olisi idean isän tehtävä esittää niitä laskelmia.

Jos putkeen tehdään reikiä, pitää ilmanpaineen voittaa hydrostaattinen paine meren pohjassa, muuten vesi menee putkeen eikä toisinpäin. Vertaus kaasuputkeen ei siksi toimi.

Energiaa ei kulu yhtään sen vähempää jos pumppaus tehdään väliasemien kautta.

Mutta arvioidaan nyt sitten, mitä tuo tehoja vaatisi. Kun et ole mitään lähtöarvoja antanut, määritän ne itse: asennetaan yksi putki Suomenlahden pohjaan, pituus 200 km. Ilmaa pumpataan litra sekunnissa metriä kohden.

Suuruusluokka-arvio saadaan yhtälöstä P = pV, jossa

p = hydrostaattinen paine 50 m syvyydessä = n. 0,5 MPa
V = tilavuusvirta = 200 m3/s

Tarvittava teho noin 100 MW.

Tämän tehon vaatisi siis yksi putki. Ei ole tiedossa, kuinka monta putkea Suomenlahteen pitäisi kokonaisuudessaan upottaa jotta suotuisia ympäristövaikutuksia saataisiin, mutta jo 12 putken kokoinen ilmastus kuluttaisi koko Fennovoiman tulevan ydinvoimalan tehon, ja tällä putkia saataisiin 6 km välein, jos Suomenlahden leveydeksi oletetaan 75 km.

Intuitiivisesti ajatellen 6 km on todella suuri väli tuollaisille ilmastusputkille. Suomenlahti on alle 10% koko Itämeren pinta-alasta.

Tarvittaisiin siis kymmeniä tai satoja ydinvoimaloita.

Käyttäjän AnteroHelppikangas kuva
Antero Helppikangas

Kiitoksia, tämänkertaisen idean isä laittaa sen takia idean ilmoille, että joku todistaa ideat toimimattomiksi ja sen jälkeen ideoita voi joko jatkokehittää tai hylätä. Minä harrastan lähinnä ideointia, koska muuhun aikani ei riitä.

Tästä jäi nyt vielä puuttumaan vielä se rannalla pumpussa tehtävä ilman sekoitus veteen. Jos reiät tehdään putken alapuolelle, niin ilmaa säilyy yhä pienenivä kuplina putken yläosassa ja veden virtaus kuljettaa ilmakuplia kohti syvyyttä, jos virtausnopeus on riittävä? Eli tarvittavan tehon määrää laskisi se, että syvyyden oma paine auttaisi paineen ylläpitämisessä putkessa. Sitten halutun syvyyden kohdalla reikiä aletaan nostamaan kohti putken yläpintaa.

Niin ja tarkoitus on tietysti hapettaa vain hapettomia kohtia Itämerestä

Toimituksen poiminnat