Logiikan johdannaisia Ajattelun vapautta

Ensimmäisen mieleen tulevan helpon ratkaisun ongelma

Jos johonkin löytyy täysin loogiselta kuulostava helppo ratkaisu, kukaan ei jaksa miettiä asioita sen pidemmälle enää.

Tämä ongelma esiintyy esimerkiksi tässä ilmastonsäätelyratkaisussa, jossa suurella innolla luullaan ratkaistavan ongelmat palauttamalla ilmakehän hiilidioksidipituisuus aikaan ennen teollistumista. Koska jos hiilidioksidipitoiduuden nousu on ongelma, niin sen pysäyttäminen ja palauttaminen alkutilaan on ratkaisu. Valitettavasti maapallo on hieman monimutkaisempi paikka ja ratkaisu on luokkaa talvipakkasella housuihin pissiminen, hetken lämmittää mieltä ja jalkaa, kunnes totuus paljastuu ja lämpimään paikkaan siirtymisaikaa on voitu hukata ratkaisevan paljon.
Ilmastomuutosta laajemmin pitäisi miettiä ratkaisuja koko planeetan muokkauksen jatkotoimenpiteistä, koska maan maankaltaistaminen(terraforming) on jo alkanut. Tahattomasti ehkä, mutta oikeaan suuntaan. Poistamalla isot aavikot planeetalta, saadaan lämpötilan isot heilahtelut kuriin ja varjostamalla isoja jäätiköitä, ne saadaan säilytettyä vesivarastoina ja näin estetään valtamerien pinnan nousu.
Ilmakehän isompi hiilidioksidipitoisuus toimii samalla tavalla kasvun lannoitteena kuin kasvihuoneisiinkin lisätty hiilidioksidi. Eli planeetan vuosikasvu suurenee ja sadot paranevat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Hyvä asenne, Antero

Epälineaarinen yhtälö ei ratkea lineaarisella säätäjällä.
Olen perehtynyt kybernetiikkaan viime vuosina.

"The good regulator is a theorem conceived by Roger C. Conant and W. Ross Ashby that is central to cybernetics. It is stated that "every good regulator of a system must be a model of that system"."

Eli meidän tulee tuntea hiilidioksidin muodostus ilmiönä ja rakentaa sille säätäjä, vastailmiö, mutta riittääkö sekään? En pysty sitä sanomaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Jos ihmisten aiheuttamat päästöt ovat 5% luokkaa kokonaispäästöistä niin eipä siinä ole paljon tehtävissä. Ydinvoimaloilla voidaan päästöjä laskea mutta samat tahot jotka päästöistä itkevät tuomitsevat myös tämän ratkaisun.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos ongelma on keskilämpötilan nousu, kelpaa ratkaisuksi vaihtoehto jolla keskilämpötila laskee. Jos ongelma on co2-pitoisuus ilmakehässä, kelpaa ratkaisuksi vaihtoehto jolla co2-pitoisuus laskee.

Edellisistä voidaan päätellä, etteivät nuo ole ongelmia. Lämpötilan ja co2-pitoisuuden alentamiseen on olemassa satoja, jos ei tuhansia erilaisia menetelmiä. Niistä ratkaisuksi nykyisin kelpaa ainoastaan ehkä 2-4 vaihtoehtoa. Siitä taas voidaan päätellä, että todellisena motiivina voikin olla noiden vaihtoehtojen menekin kasvattaminen eikä esitetyn ongelman ratkaiseminen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuhansista vaihtoehdoista löytyy hyviäkin vaihtoehtoja, negatiivisia takaisinkytkentöjä ikäänkuin kytkeytyy päälle ja niiden toiminta kiihtyy ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noustessa. Ravinteiden lisääntyminen rapautumisen seurauksena ja lisääntynyt ilmakehän hiilidioksidi yhdessä kasvattavat kasvien ja levien tuotantoa. "Paired osmium isotope data and numerical modelling results suggest that weathering rates may have increased by 215% and potentially up to 530% compared to the pre-event baseline, which would have resulted in the sequestration of significant amounts of atmospheric CO2. This process would have also led to increased delivery of nutrients to the oceans and lakes stimulating bioproductivity and leading to the subsequent development of shallow-water anoxia, the hallmark of the T-OAE. This enhanced bioproductivity and anoxia would have resulted in elevated rates of organic matter burial that would have acted as an additional negative feedback on atmospheric pCO2 levels."

Kemiallista rapautumista koskeva artikkeli Nature journaalissa viime kesältä käsittelee tätä geologiaan liittyvää prosessia. Aikaa tosin vierähtää tämän luonnollisen prosessin myötä.

"Hiilidioksidin pitkäaikainen varastointi toteutetaan kemiallisesti rapauttamalla maaperän silikaattikiviä, kuten graniittia ja basaltti.

"Chemical weathering consumes atmospheric carbon dioxide through the breakdown of silicate minerals and is thought to stabilize Earth’s long-term climate." https://www.nature.com/articles/s41598-017-05307-y

"Kemiallinen rapautuminen kuluttaa ilmakehän hiilidioksidia silikaattimalmien hajoamisen kautta, ja sen uskotaan vakauttavan maapallon pitkän aikavälin ilmaston."

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Niin, oikeasti,tiukan tieteellisesti katsoen sen kummemmin CO2 kuin lämpötilakaan eivät ole todellisia uhkia maapallolle. Vaihtelevat ihan aikaisemminkin koetuissa rajoissa.

Todellisia ongelmia ovat liikakansoitus ja ilmastonmuutoksella tai maailmanlopulla pelottelu ja rahastus, ja pöljät poliitikot.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Nyt näyttää siltä, että hiilidioksidiemissiot ovat jäämässä tasolle 10 GtC vuodessa, jota se on ollut jo viisi vuotta peräkkäin ilman Pariisin sopimusta. Tällä päästötasolla ilmakehän CO2-pitoisuus asettuu tasolle 700 ppm. Se aiheuttaa maksimissaan 0,8 asteen lämpötilanousun seuraavan 200 vuoden aikana. Toisaalta näyttää, että aurinko lähtee 150 vuoden aktiivisuusnousun jälkeen laskuun, joten tämä tilanne on tervetullut. Nyt elämme ilmasto-optimin aikaa: aavikot vihertyvät ja satomäärät nousevat kaikialla. Vain IPCC:n papereissa ja professoriryhmien tulevaisuustutkimuksissa aavikoituminen jatkuu ja sadot pienenevät - joskus tulevaisuudessa. Äärisääilmiöissä ei ole tapahtunut mitään tilastollista muutosta. USA:ssa voimakkaat tornadot ovat määrältään pienentyneet - kiitos lämpötilaeron tasoittumisen Labradorin lahden ja Meksikon lahden välillä.

Toimituksen poiminnat